Teostarina
Anneli
Eemil tarinoi kotonaan Helsingissä syksyllä 1950
Anneli
Anneli on nuorin lapsenlapsestani. Heti sodan jälkeen tein istuvasta Annelista muotokuvan kylmässä ateljeessani. Polttopuita ei ollut tarpeeksi. Anneli istui pienen laatikon päällä villahuivi ympärillään. Hän odotti, että muovailen. Välillä Anneli heitti saalin hartioiltaan ja sanoi hyvin käskevästi: ”Katto nyt ukki pian!”. Pian hän veti taas huivin hartioilleen.