Seitsemäs luku
Helsinkiin!
Tarinasivu
31
Elämää Siltasaaressa
Arvostettuna kuvanveistäjänä sain tilaustöitä: monien vaikuttajien muotokuvia ja veistoksia heidän haudoilleen.
Kaikki sisarukseni alkoivat pärjätä jo omillaan. Linnansalmen tilanpito ei ollut kannattavaa eikä minulla ollut enää oikein aikaakaan paneutua siihen. Myin Linnansalmen tilan ja muutimme Allin kanssa Helsinkiin. Olin hankkinut jo 1910-luvun alussa Hakaniemestä, Siltasaaren kärjestä meille ateljeehuoneiston.
Vieraskirjaa selaillessani mieleeni tulee monia muistoja juhlista ja ystävätapaamisista kodissamme. Nautimme taidenäyttelyistä, teattereista ja konserteista. Meillä oli paljon taiteilijaystäviä, näyttelijöitä, runoilijoita, kirjailijoita ja säveltäjiä. Tunsimme myös monia nuoren Suomen poliitikkoja.
Teosofeja koolla kotonani Helsingin Siltasaaressa. Kuva: Halosten Museosäätiö.
Meillä kävi usein vieraita, mikä oli mukavaa. Tässä olemme 4.5.1941. Alli istuu (oikealla), minä seison oikealla hänen takanaan. Vieressäni on Ester Toivanen, Miss Eurooppa vuodelta 1934 ja tunnettu elokuvanäyttelijä kotimaisissa elokuvissa. Halosten Museosäätiö.
Osallistuin aktiivisesti Helsingin kulttuurielämään. Tässä katselemme Akseli Gallen-Kallelan maalausta Paanajärven paimenpoika vuodelta 1917. Kuva: Halosten Museosäätiö.
75-vuotissyntymäpäiväni kunniaksi Lallukan taidekodissa Helsingissä järjestettiin juhlaillalliset. Hauskaa oli! Kuva: Halosten Museosäätiö.
Helsingissä minua pyydettiin mukaan myös monenlaisiin luottamustehtäviin mukaan. Olin ollut 1910 mukana, kun Suomen kuvanveistäjäliittoa perustettiin. Toimin jonkin aikaa järjestön hallituksessa, muutamia vuosia sen puheenjohtajanakin. Kun täytin 75 vuotta, minulle myönnettiin Suomen kuvanveistäjäliiton kunniapuheenjohtajuus.
Tässä muovailen Esko Kailan muotokuvaa. Kuva: Halosten Museosäätiö.
Tämä kuva on otettu oopperalaulaja ja laulunopettaja Emmy Achtén (1850–1824) muotokuvan valmistuttua ateljeessani Siltasaaressa. Emmy Achté oli oopperalaulaja Aino Achtén (1876–1944) äiti. Kuva: Halosten Museosäätiö.
Tein taiteellista työtä ja minulla oli yritys nimeltä Eemil Halosen kipsivalimo.
Olin ensimmäisiä suomalaisia luovan toimialan yrittäjiä ja elätin perheeni taiteellani.
Taiteellisen kipsivalimoni käyntikortti. Kuva: Halosten Museosäätiö.
Tein omien töideni ohella paljon tilaustöitä. Tuohon aikaan kipsiset taideteokset kuuluivat olennaisena osana varsinkin säätyläisperheiden sisustusta. Ennen veistoksen valamista pronssiin tai hakkaamista kiveen, siitä tehtiin kipsinen malliteos.
Ateljeessani istuivat malleina monet tuon ajan kuuluisuudet, muun muassa Jean Sibelius ja Juhani Aho. Luonani vieraili myös lapsia äitiensä kanssa. Lapsimuotokuvat olivat suosittuja.
Jean Sibelius (1865–1957), 1933, kipsi. Kuva: Titus Verhe, Halosten Museosäätiö.
K. J. Ståhlberg, 1921, patinoitu kipsi. Pronssinen muotokuva ensimmäisestä presidentistämme K. J. Ståhlbergista (1865–1952) on ylipäätään ensimmäinen muotokuva suomalaisesta presidentistä. Nykyään teos on presidentinlinnassa Helsingissä. Kuva: Titus Verhe, Halosten Museosäätiö.
Työ on taiteilijan suurin ilo. Se voi olla joskus ulkonaisesti raskasta, mutta sisäisen tyydytyksen vuoksi sitä ei vaihtaisi mihinkään muuhun.
Näin luonnehdin taiteilijan työtä onnittelupuheessani satavuotiaalle Suomen Taiteilijaseuralle vuonna 1946. Toimin tuolloin Suomen Kuvanveistäjäliiton puheenjohtajana.
