Ensimmäinen luku

Lapsuuteni

Tarinasivu   

3

Pääsin kouluun!

Monet talolliset vastustivat lastensa koulunkäyntiä.

Lapsuudessani koulua kävivät vain harvat. Jos halusi päästä naimisiin, piti käydä rippikoulu. Kirkko opetti kansaa lukemaan, ja jotkut oppivat samalla kirjoittamaankin.

Lapinlahden seurakunta alkoi 1870-luvulla pitää kiertokouluja. Yksi opettaja kiersi opettamassa eri puolilla pitäjää yhdeksän kuukauden ajan vuodessa. Talojen pirtit toimivat kouluina. Jokainen oppilas sai opetusta vain viikon tai pari vuodessa.

Lukeva tyttö, 1897, patinoitu kipsi. Tämä teos tunnetaan myös Kehrääjänä. Valmistin sen opiskeluaikanani Suomen Taideyhdistyksen koulussa. Teoksen mallina oli siskoni Hanna. Kuva: Titus Verhe, Halosten Museosäätiö.

Kun olin pieni, lapsilla ei ollut oppivelvollisuutta ja suomalaisista osasi kirjoittaa vain joka kymmenes. Kuntien ei ollut vielä pakko perustaa kansakouluja.

Monet maanviljelijät jopa vastustivat koulunkäyntiä. He pelkäsivät, että koulussa heidän lapsistaan tulisi herroja eivätkä he enää palaisi kotitilalleen maataloustöihin. Lapinlahdellakin keskusteltiin, kumpi oli tärkeämpää: kirkon vai kansakoulun rakentaminen.

Lukeva mies, 1907, patinoitu kipsi. Teoksen mallina oli veljeni Aukusti. Kuva: Titus Verhe, Halosten Museosäätiö.

Vanhempani ja Olli-setäni perhe kannattivat kansakoulun perustamista. Kansakoulu aloitti Lapinlahdella vuonna 1881, ja pari vuotta myöhemmin kirkonkylään valmistui hieno koulurakennus. Aloitin koulunkäynnin uutuuttaan hohtavassa puukoulussa 8. lokakuuta 1883.

Tai valitse joku muu luvun Lapsuuteni seitsemästä tarinasivusta

1

2

3

4

5

6

7