Toinen luku

Mikä minusta tulee isona?

Tarinasivu

Sortavalassa nikkarityökoulussa ja harmonitehtaassa

Opiskelin vapaaoppilaana apurahalla ja väsäsin soittimia kappalepalkalla.

Lappeenrannan käsityökoulun jälkeen en palannut kotiin vaan lähdin Sortavalaan, Laatokan Karjalaan. Serkkuni Aapeli Halonen (1863–1920) työskenteli siellä Eero Mäkisen urkuharmonitehtaalla. Myös Antti-serkkuni (1870–1945) oli käynyt 18-vuotiaana Sortavalassa Eero Mäkisen omistaman nikkarityökoulun. Sortavalassa viihtyi myös Pekka-serkkuni (1865–1933), joka oli rakastunut Eero Mäkisen tyttäreen Maijaan, tulevaan vaimoonsa.

Aapeli hommasi minulle oppilaspaikan maankuulusta Eero Mäkisen nikkarityökoulusta. Aiemmin en olisi sinne voinut päästäkään, sillä oppilaiden tuli olla vähintään 18 vuotta täyttäneitä. Valtion apurahalla opetus oli ilmaista, minkä lisäksi saimme ruuan, kortteerin, lämmön ja valon. Lokakuun lopussa 1893 koulu loppui, ja minun piti olla loppuvuosi jouten. Onneksi vuoden alussa koulunkäynti alkoi uudestaan. Sain apurahaa viisi markkaa joka viikko.

Lisäksi meille opetettiin teollisuuspiirustusta, jossa käytettiin viivoitinta. Oppiaineita olivat myös vapaakäsipiirustus, laskento, oikeinkirjoitus, kaunokirjoitus ja tekstaus. Nämä kaikki olivat tärkeitä taitoja puusepälle, mutta kyllä niistä on ollut hyötyä kuvanveistäjällekin. Puunkäsittelytaitoani on myöhemmin kehuttu paljonkin.

Näkymä Sortavalan Myllykylästä. Kuva: I. K. Inha, Åbo Akademis bildsamlingar.

Wiipuri 3.12.1895, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot, https://digi.kansalliskirjasto.fi

Lue seuraava tarinasivu

Opettajaksi vai soitinrakentajaksi?

Tai valitse joku muu luvun Mikä minusta tulee isona? neljästä tarinasivusta

Aapeli Halonen (1863–1927)

Urkuharmonitehtaan omistaja, harmonimestari Aapeli Halonen oli Eemil Halosen serkku ja taidemaalari Pekka Halosen veli. Hän lähti töihin Sortavalan Myllykylään Eero Mäkisen urkuharmonitehtaaseen vuonna 1881. Harmonimestarin arvon Aapeli Halonen sai 1902, ja hän perusti samana vuonna oman urkuharmonitehtaan Jyväskylään. Halosen harmonit saivat runsaasti kiitosta aikansa muusikoilta, muun muassa Oskar Merikannolta ja P. J. Hannikaiselta.

Eero Mäkinen (1845–1902)

Eero Mäkinen oli Sortavalan seminaarin käsityönopettaja ja kansakoulujen käsityönopetuksen kehittäjiä. Hän perusti Myllykylään puusepäntehtaan, jossa alkoi ensimmäisenä Suomessa valmistaa harmoneja. Eemil Halonen kävi Eero Mäkisen nikkarikoulua 1893–1894 ja työskenteli kappalepalkalla harmonitehtaassa. Harmonitehtaassa työskenteli myös Eemilin serkku Aapeli Halonen ja serkku Antti Halonen oli puolestaan käynyt Mäkisen nikkarikoulun.

Antti Halonen (1870–1945)

Taidemaalari Antti Halonen oli Eemil Halosen serkku ja taidemaalari Pekka Halosen veli. Työuransa hän teki puunveiston ja rakennusopin opettajana Pohjois-Savon kansanopistossa Kuopiossa ja Muuruveden ja Suonenjoen maamieskouluissa. Antti Halonen opiskeli kuvataidetta veljensä Pekan, Akseli Gallen-Kallelan ja Eero Järnefeltin oppilaana. Antti Halonen toimi rakennusmestarina monissa upeissa hirsirakennuksissa, esimerkkeinä Pekka Halosen ateljeekoti Halosenniemi, J. H. Erkon Erkkola, Halosen harmonitehdas Jyväskylässä ja vanhempien vanhuudenkoti Lapinlahden Akkalansaaressa.

Pekka Halonen (1865–1933)

Taidemaalari, professori Pekka Halonen oli Eemil Halosen serkku. Heidän isänsä olivat veljeksiä. Pekka Halonen lähti suvusta ensimmäisenä taiteen tielle. Hän opiskeli Helsingissä Suomen Taideyhdistyksen koulussa ja Pariisissa muun muassa Paul Gauguinin johdolla. Pekka Halonen kannusti, rohkaisi ja auttoi Eemiliä monin tavoin taiteilijan uralle. Pekka Halosen pyrkimyksenä oli luoda suomalaisesta kansasta ja kulttuurista nousevaa, mutta kansainväliset mitat täyttävää taidetta. Pekka Halonen on erityisen rakastettu talvisen luonnon kuvaajana. Hän on maalannut monia näkymiä Sortavalan Myllykylästä, puolisonsa Maija Mäkisen lapsuudenmaisemista. Maija Mäkisen isä oli lehtori Eero Mäkinen, joka omisti veistokoulun ja urkuharmonitehtaan. Myllykylään Eemil Halonenkin tuli jatkamaan nikkariopintojaan vuonna 1893.

Kortteeri

Kortteeri tarkoittaa majapaikkaa.