Viides luku

Oman tien löytäminen

Tarinasivu

Pietarin matka

Tapasin taidemaalari Ilja Repinin ja ihailin Eremitaašin taideaarteita.

Ensimmäinen ulkomaanmatkani suuntautui Pietariin joulukuussa 1898 yhdessä piirustuskoulun oppilaiden kanssa. Ryhmänjohtajana oli opettaja, taiteilija Albert Gebhard. Hän oli saanut järjestetyksi meille vapaaliput rautateille. Taidemaalari Albert Edelfelt oli antanut ryhmällemme suosituskirjeen, joka aukaisi tärkeitä ovia Pietarin taidepiireissä.

Matkamme kesti viikon. Kaikkiaan meitä oli yksitoista miestä ja kuusi naista. Ystävistäni olivat mukana muun muassa taidemaalarit Väinö Hämäläinen ja Juho Rissanen. Tapasin myös kuuluisan taidemaalarin ja taideakatemian opettajan Ilja Repinin. Hän kertoi työstään ja näytti työn alla olevaa muotokuvaa.

Taideakatemian maisemamaalausateljeessa meille tarjoiltiin kolmen ruokalajin illallinen ja kahvia, hedelmiä ja olutta. Isännät musisoivat. Tutustuimme Eremitaašiin.

Pietarin-matkahan ei oikeastaan ollut ulkomaanmatka, koska Pietari oli Venäjän keisarikunnan pääkaupunki ja Suomi osa Venäjää. Pian Pietarin jälkeen minulla oli tiedossa matka Pariisiin maailmanäyttelyä pystyttämään.

Aloin harkita vakavasti sinne pitemmäksi aikaa jäämistä. Onnistuin saamaan senaatin matkastipendin, joka mahdollisti puolentoista vuoden oleskelun Pariisissa – ja kävin minä Italiassakin.

Lue seuraava tarinasivu

Pariisi 1900–1901

Tai valitse joku muu luvun Oman tien löytäminen seitsemästä tarinasivusta

Albert Gebhard (1869–1937)

Albert Gebhard oli suomalainen taidemaalari, kuvittaja ja sanomalehti- ja pilapiirtäjä. Hän kuuluu suomalaisen piirrostaiteen uranuurtajiin. Gebhard toimi myös taide- ja piirustuksenopettajana, ja hänen johdollaan perustettiin Suomen Taidepiirtäjäliitto (Grafia). Gebhard opetti Taideyhdistyksen piirustuskoulussa samaan aikaan, kun Eemil Halonen oli siellä oppilaana. Gebhard avusti Akseli Gallen-Kallelaa Suomen paviljongin freskojen maalaamisessa.

Albert Edelfelt (1854–1905)

Albert Edelfelt oli suomenruotsalainen taidemaalari, graafikko ja kuvittaja. Hän on yksi merkittävimmistä, myös kansainvälistä tunnustusta saaneista suomalaisista taidemaalareista ja oli keskeinen 1800–luvun loppupuolen ja 1900-luvun alun taide-elämän vaikuttajista. Edelfelt vaikutti myös siihen, että Suomella oli oma paviljonkinsa Pariisin maailmannäyttelyssä 1900. Albert Edelfelt toimi Suomen näyttelyn komissaarina.

Väinö Hämäläinen (1876–1940)

Eemil Halosen taiteilijaystävä Väinö Hämäläinen oli taidemaalari, graafikko ja kuvittaja. Taidemaalari ja piirtäjä Albert Gebhard (1869–1937) oli hänen isäpuolensa ja opettajansa. Väinö Hämäläisen taiteellinen tyyli alkoi kansallisromantiikasta mutta painottui realistiseen ilmaisuun. Eemil Halonen ja Väinö Hämäläinen olivat opiskelutovereita Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja opiskelivat yhtä aikaa myös Pariisissa 1900-luvun alussa. He asuivat samassa suomalaistaiteilijoiden suosiossa olleessa hotellissa Rue Champagnella. Väinö Hämäläinen kuvasi Kalevala-aiheita sekä näkymiä Karjalasta ja talviselta Kymijoelta. Eemil Halosta ja Väinö Hämäläistä yhdistivät kuvataiteen lisäksi muun muassa innostus Kalevalaan ja kanteleensoittoon. Väinö Hämäläisen puoliso oli Helmi Mäkinen, jonka isä oli lehtori Eero Mäkinen Sortavalan Myllykylästä. Väinö Hämäläinen on maalannut monia näkymiä Myllykylästä.

Juho Rissanen (1873–1950)

Eemil Halosen ystävä Juho Rissanen on tunnetuimpia suomalaisia taidemaalareita. Hän oli ensimmäisiä suomalaisia taidemaalareita, joiden vanhemmat olivat palvelusväkeä. Teoksissaan kuvasi etenkin kansanihmisiä ja näiden työntekoa. Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttely oli Rissasen läpimurto taiteilijana. Eemil Halonen ja Juho Rissanen olivat molemmat kotoisin Pohjois-Savosta.

Ilja Repin (1844–1930)

Venäläinen taidemaalari ja akateemikko, joka asui vuoden 1917 jälkeen Suomessa. Repin kuvasi voimakkain värein Venäjän kansanelämää ja historiaa. Repinin tuotannossa on maalauksia, veistoksia, piirustuksia ja veistoksia.

Eremitaaši

Pietarissa sijaitseva taide- ja kulttuurihistoriallinen museo, joka on yksi maailman vanhimmista ja suurimmista.