Eemilin tie Kertomuksen pääluvut Lapsuuteni Synnyin 21. toukokuuta 1875 Linnansalmen tilalla Lapinlahdella Pohjois-Savossa. Siihen aikaan oli tapana, että äidit synnyttivät lapsensa saunassa... Mikä minusta tulee isona? Kansankoulun jälkeen jouduin raskaisiin fyysisiin töihin. Olin vasta 13-vuotias. Kuljin isäni mukana raivaamassa talojen peltoja ja kaivamassa ojia. Saatoinpa olla rakentamassa myös rautatietä 1890-luvun alussa. Rautatie oli tuon ajan ihmeellinen uutuus, rautahevonen... Taiteilijan tielle Eero Mäkisen nikkarikoulussa minussa alkoi herätä kutsumus taiteilijan työhön. Siihen minulla liittyy tärkeä muisto, jonka jälkeen kuvanveistäjän ammatti alkoi kiehtoa minua aiempaa enemmän... Ammattitaiteilijaksi Tunnettu suomalainen kuvanveistäjä Emil Wikström oli Pekka-serkkuni hyvä ystävä. Pekka tiesi, että Wikström etsi apulaista Visavuoren ateljeeseensa Hämeeseen. Renkipojan tuli olla kiinnostunut kuvanveistosta, käydä asioilla ja olla apuna veistosten kastelussa ja kipsivalussa... Oman tien löytäminen Kotini oli hyvin suomenmielinen. En elänyt lapsuudessani ja nuoruudessani itsenäisessä Suomessa, vaan olimme Venäjän keisarikunnan alamaisia Suomen suuriruhtinaskunnassa. Suomi oli kuulunut Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 alkaen... Paluu Lapinlahdelle Äiti kirjoitti minulle paljon kirjeitä. Hän uteli, millaista Pariisissa on. Hän halusi nähdä ja maistaa, millainen hedelmä sitruuna on. Äiti haaveili myös silkkihuivista ja kyseli, oliko minulla riittävästi flanellipaitoja Pariisissa. Hän oli huolissaan vähäisistä tuloistani. Äiti pyysi, että luopuisin kuvanveistosta ja ryhtyisin nikkariksi. Perheeni arvosti ruumiillista työtä ja kädentaitoja. ... Helsinkiin! Kaikki sisarukseni alkoivat pärjätä jo omillaan. Linnansalmen tilanpito ei ollut kannattavaa eikä minulla ollut enää oikein aikaakaan paneutua siihen. Myin Linnansalmen tilan ja muutimme Allin kanssa Helsinkiin. Olin hankkinut jo 1910-luvun alussa Hakaniemestä, Siltasaaren kärjestä meille ateljeehuoneiston... Sain nimikkomuseon Alli arvosti taiteilijan työtäni. Hän tuki minua johdonmukaisesti yli 40 vuotta kestäneen avioliitomme ajan. Kuolemani jälkeen hän oli hyvin surullinen, mutta samalla myös huolestunut. Mitä kodissamme oleville taideteoksille ja Lapinlahdella ateljeeriiheessä oleville kipsiteoksille tulisi tehdä?...
