Kuudes luku
Paluu Lapinlahdelle
Tarinasivu
30
Maanviljelijänä ja taiteilijana sota-aikaan
Suomessa kärsittiin elintarvikepulasta ja korkeista hinnoista.
Ostin lapsuudenkotini ja sukutilamme Linnansalmen omistukseeni vuonna 1908. Olin sen verran vaurastunut ja otin lainaakin.
Hankin Linnansalmen sukutilan omistukseeni vuonna 1908. Kuva: Halosten Museosäätiö.
Minulla oli ateljeetila Linnansalmen päärakennuksen yläkerrassa. Tämä kuva on otettu kesällä 1912. Pöydällä edessäni on Kirppu, kipsinen naishahmo, joka sitoo sukkanauhaansa. Nuori Alli-rouva oli mallina. Kuva: Halosten Museosäätiö.
Viljelin tilaa yhdessä perheeni ja sukulaisteni kanssa. Olin innostunut karjankasvatuksesta ja maanviljelyksistä. Annoin pehtoorille ohjeita, miten hänen piti tilaa hoitaa. Minulla oli paljon tilaustöitä muualla, joten aikani ei kovin paljon riittänyt käytännön työhön.
Allikin oli kaupunkilaistyttö, mutta kyllä hän puutarhaa hoiti ja oli apuna keittiössä. Mieluiten hän kuitenkin soitti pianoa ja seurusteli vieraiden kanssa.
Ensimmäinen maailmansota syttyi kesällä 1914 ja kesti monta vuotta. Vaikka Suomessa ei sodittu, Venäjä kävi sotaa. Maailmanpoliittinen tilanne heijastui monella tapaa Suomeen ja suomalaisten arkeen.
Maatalouden harjoittaminen oli vaikeaa, sillä samaan aikaan oli pahoja katovuosia eikä Venäjältä saanut enää entiseen malliin halpaa viljaa. Tämä aiheutti maassamme viljapulan. Viljan, maidon ja teuraskarjan hintoja alettiin säännöstellä, etteivät hinnat kohoaisi aivan pilviin.
Elintarvikesäännöstelyn vuoksi me maanviljelijätkään emme saaneet myydä maataloustarvikkeita oman mielemme mukaan, vaan meidän piti toimittaa viljaa ja karjaa elintarvikelautakuntien osoittamiin paikkoihin. Maataloutta oli vaikea harjoittaa kannattavasti.
Kuvanveistäjänkään ammatin harjoittaminen ei ollut helppoa sodan aikaan. Materiaalit, joita tuotiin ulkomailta, kallistuivat. Kuparia tarvittiin enemmän sotateollisuudessa kuin taidevalussa. Samanaikaisesti elämisen kustannukset nousivat Suomessa. Yhteiskunnalliset vastakkainasettelut jyrkentyivät.
Suomi itsenäistyi joulukuussa 1917, ja tammikuussa 1918 syttyi sisällissota. Olin puoluetaustaltani nuorsuomalainen. Halusin edistää rauhanomaisesti Suomen itsenäistymistä. Minulle alkuvuoden 1918 tapahtumat olivat ennen kaikkea vapaussota, jossa karkotettiin venäläiset sotilaat Suomesta ja estettiin bolshevismin leviäminen Suomeen.
Myös veljeni Arttu kuului suojeluskuntaan ja toimi sen paikallispäällikkönäkin. Hän osallistui valkoisten puolella taisteluihin Etelä-Suomessa. Minä toimin Lapinlahden suojeluskunnassa ja sain sodan päätyttyä Suomen senaatin puheenjohtajan J. K. Paasikiven myöntämän IV luokan Vapauden ristin. Se myönnettiin minulle Suomen vapaustaistelussa osoitetuista kansalaisansioista.
