Tyttö
1904
Teos valmistui ensin kipsisenä ja vuonna 1908 haapapuuhun veistettynä. Kun Helsingin Kaiku -lehden toimittaja Ape Rautaniemi vuonna 1905 vieraili Eemil Halosen ateljeessa Nerkoolla, näki hän Tytön kipsisenä. Toimittajan huomio kiinnittyi suureen huiviin kääriytyneeseen naiseen, joka oli pää painoksissa. Hänen kysyttyä teoksen nimeä Halonen oli vastannut: ”Tokkopa se nimeä kaipaa. Ei sitä oikeastaan taideteokselle pitäisi nimeä pannakaan, jokainen katselija pitäköön sitä minä tahtoo”.
Eemil Halonen piti Ateneumissa vuonna 1908 ensimmäisen yksityisnäyttelynsä, joka lienee myös ensimmäinen suomalaisen kuvanveistäjän pitämä yksityisnäyttely Suomessa. Näyttelyluettelossa haapapuisen kokovartaloveistoksen nimenä oli edelleen yksinkertaisesti Tyttö, myöhemmin puista teosta on alettu kutsua myös nimellä Haapatyttö. Teoksessa on klassis-goottilaisia piirteitä. ”Nykyajan kansanlapseksi siirretty madonna” kuvasi Päivälehden päätoimittaja Herman Stenberg vuonna 1908 ilmestyneessä arviossaan Eemil Halosen haapapuista Tyttöä.
Haapapuinen Tyttö on Kansallisgallerian taidekokoelmissa. Kuopion Ison hautausmaan pääportin edustalla on huivipäisestä Tytöstä pronssinen jälkivalos vuodelta 1986.