Kolmas luku

Taiteilijan tielle

Tarinasivu

Näin elämäni ensimmäisen veistoksen

Jotain sellaista minäkin halusin oppia tekemään!

Eero Mäkisen nikkarikoulussa minussa alkoi herätä kutsumus taiteilijan työhön. Siihen minulla liittyy tärkeä muisto, jonka jälkeen kuvanveistäjän ammatti alkoi kiehtoa minua aiempaa enemmän.

Näin elämäni ensimmäisen veistoksen Eero Mäkisen kotona. Se oli kipsijäljennös ruotsalaisen kuvanveistäjän Johan Peter Molinin (1814–1873) veistoksesta Vyöpainiijat (Bältespännarna, 1859). Vyöpainijat-veistos vaikutti minuun kuin sähköisku. Jotain tällaista minäkin haluaisin oppia tekemään!

Lue seuraava tarinasivu

Keskusteluni Pekan kanssa

Tai valitse joku muu luvun Taiteilijan tielle kolmesta tarinasivusta

Johan Petter Molin (1814–1873)

Ensimmäinen veistos, jonka Eemil Halonen näki, oli ruotsalaisen kuvanveistäjän ja kuvataiteen professorin Johan Petteri Molinin valmistama Vyöpainijat (Bältespännarna). Molin alkoi luonnostella teosta 1840-luvulla, se valettiin aluksi sinkkiin 1859 ja vasta kolme vuotta myöhemmin pronssiin Berliinissä. Veistoksesta tuli suosittu: siitä tehtiin useita pronssi- ja sinkkivaloksia ja kuva vyöpainijoista levisi sanomalehtien ja kalentereiden välityksellä ympäri Eurooppaan. Veistoksesta on kirjoitettu runoja, romaaneja ja jopa ooppera. Ruotsalainen posliinitehdas Gustavsberg loi veistoksesta noin 80 senttimetriä korkean miniatyyrimuunnelman, jota myytiin 1800-luvun loppupuolella. Materiaalina oli Paroksen marmoria muistuttava valkoinen ja lasittamaton pariaaniposliini.