Kuudes luku

Paluu Lapinlahdelle

Tarinasivu

28

Taidevalua Artun kanssa

Pienessä sepänpajassa opimme pronssiin valua yrityksen ja erehdyksen kautta.

Kymmenen vuotta nuoremman veljeni Artun kanssa päätimme ryhtyä kokeilemaan pronssiin valamista. Siihen asti kuvanveistäjien oli pitänyt toimittaa työnsä ulkomaille valettavaksi: Saksaan, Ranskaan ja Italiaan. Se oli kallista.

Haaveilin, että olisi hienoa, jos Suomessa olisi taidevalimo, jota kaikki kuvanveistäjät voisivat käyttää. Olin kerännyt vähän tietoakin ulkomaanmatkoilla. Emil Wikströmillä oli omassa käytössään pieni valimo. Myös häneltä saimme tiedonmurusia.

Meillä oli pieni sepänpaja, jossa aloitin Artun kanssa kokeilut. Paja välillä paloikin, mutta olimme sinnikkäitä. Ensin tuli vain sutta. Yritimme Konttiukkoa tehdä moneen kertaan. Vasta yhdeksäs oli riittävän hyvä.

Topeliuksen rintakuva oli yksi ensimmäisistä pronssitöistämme. Kuinka onnellisia olimmekaan, kun hyväntahtoisesti hymyilevän Topeliuksen pronssinen naama ilmestyi mullan alta!

Olen ylpeä veljestäni Artusta. Hän kävi taidekoulun, taideteollisuuskoulun ja opiskeli ulkomailla. Arttu palasi Lapinlahdelle ja teki valutöitä ensin Nerkoon vanhassa kylämeijerissä. Kun se paloi vuonna 1917, muutti valimon seuraavana vuonna Lapinlahden kirkonkylälle aivan rautatieaseman läheisyyteen. Siellä Arttu harjoitti Suomen ensimmäistä taidevalimotoimintaa. Hän myi palveluitaan kuvanveistäjille.

Lapinlahdella on valettu monia merkittäviä suomalaisia veistoksia, kuten Felix Nylundin Kolmen sepän patsas ja Jussi Mäntysen Hirvi

Kuvanveistäjä Jussi Mäntysen (kuvassa oikealla) Hirvi Artun taidevalimon pihalla Lapinlahdella. Veljeni Arttu istuu hirven sarvella! Kuva: Halosten Museosäätiö.

Kuvanveistäjä Felix Nylundin Kolmen sepän patsas valettiin Artun valimolla ja paljastettiin Helsingissä 1932. Arttu on kuvassa keskellä. Kuva: Halosten Museosäätiö.